Tämä harvinaislaatuinen Men of action-julkaisu on julkaistu myös scanboxin Martial arts movie-julkkarina, mutta Suomalaisessa tittelissä on terää. Jos olet aina halunnut nähdä kelluvan Jalal Merhi-pään, tai pidät videopeleistä, on tämä pakkohankinta. Huut.netistä tämän löytää alle kympillä.
Salihousut olivat ennen vanhaan bodarien ja 90-lukulaisten karatetähtien yksinoikeus, mutta tänäpäivänä Halpa-Halli vastaa tuskaiseen huutoosi. Hintakin on sopiva, 14,90! Nämä jalkaan ja kartsalle!
Baaritappelut ovat perinteinen ja mehukas täyte toimintaelokuvissa. Elokuvan sankarilla on lähes aina taipumus käydä tissibaarissa drinkillä tai kuulustelemassa kapakan väkeä. Sitten alkaa sattua. Tässä tekstissä listaan joitain parhaita parhaita paloja eri elokuvista vuosien varrelta.
Patrick Swayze esitti puunaamaista Dalton-portsaria, joka hillitystä elehdinnästään huolimatta sai Double Deuce-baarissa aikaan jonkin näköistä lähitaistelun tuntua. Swayzella ei ollut hirveästi kokemusta mistään lajista, mutta tanssitaustan omaava mies oppi nopeasti ainakin potkunyrkkeilyn alkeet Benny "The Jetin" opastuksella. Baarissa ei Swayzea nyrkit pystyssä paljon nähdä, sillä Dalton halusi aina viedä taistelut ulos, joten suurimmat iskut vaihdetaan melkein ulkosalla. Joukkotappelun timmellyksessä on kuitenkin hyvä panna merkille Marshall Teaguen taidot, rento bluesin raiku ja uskomattoman nostalginen ympäristö.
Steven Seagal on jakanut murtuneita luita monessa elokuvassa, mutta omaksi suosikikseni on noussut miehen suoritus tässä elokuvassa. Koreografia ei poikkea Seagalin tyylistä piiruakaan, mutta miehen hoikka olemus tuo uskottavuutta huomattavasti enemmän kuin uudempien tekeleiden klubikäynnit. Mukana on melko perinteistä materian tuhoamista, bilismailoja, kiroilua ja irronneita hampaita. Tunnelmaa keventää entisestään Seagalin upea Italialais-aksentti.
Pienelle huomiolle jäänyt elokuva tarjoaa pienestä budjetistaan huolimatta läjän upeasti suunniteltuja taisteluita, jonka lopputaistelu sijoittuu Apollo 14-nimiseen yökerhoon, jossa Mark Dacascosin tulkitsema Toby ottaa yhteen Masaya Katon esittämää taistelukonetta vastaan. Kaksintaistelu on kuitenkin vain pieni osa koko baarikohtausta, jossa viuhuvat miekat, moottoripyörät, pyssyt kuin ruoskatkin.
Tämä taistelun toteutus on vaatinut paljon fysiikkaa, koordinaatiota, pitkiä otoksia ja omaperäisiä kamerakulmia. Yayan Ruhianin puliukkomainen olemus tekee uskomattoman hienon suorituksen tässä hienosti pohjustetussa kohtauksessa.
Tämä kohtaus on puhdasta kultaa kaikkine hienouksineen. Dennis Chanin kyseenalaisia treenimetodeita toteuttava Jean Claude Van Damme on suorastaan koominen ilmestys esittäessään humaltuneena ensin diskotanssia ja sitten spagaatteja ja turpaanvetoa omaan suureen tyyliinsä. Tässä ei ole siis mitään upeaa, mutta kaikki on vaan niin vitun hienoa.
Scott Adkins tekee varmaa työtä tässä pikaisessa yhteenotossa. Yhteistyö koordinattori Tim Manin kanssa on täydellisesti sopusoinnussa ja teknisesti erittäin taidokasta. Pulloja, pöytiä ja puukkoja heiluu tiuhaan tahtiin ja hieman huumoriakin on saatu vielä aiheesta irrotettua.
Viimeistä viedään. Tämä kohtaus on parhaimmilaan Saksaksi dubattuna. Tämä on melko tyypillinen kohtaus Aamerikkalaisesta baarikulttuurista. Erikoista tässä lienee myös se, että sankarimme Lorenzo Lamas luultavimmin ottaa enemmän turpaan kuin antaa. Teknisesti ei mitään ihmeellistä katsottavaa, mutta hauskasta näkökulmasta oikein viihdyttävä kohtaus.
Tässä tekstissä käyn läpi erilaisissa kamppailulaji-ystävällisissä elokuvissa esintyneitä äijiä, joilla ei ole kovinkaan paljon kokemusta kamppailulajeista oikeassa elämässä.
Enemmän näyttelijäntyöstään tunnettu Remar on päässyt tulkitsemaan mitättömästä lajitaustastaan huolimatta peräti kahta sankaria. Jean Clauden ohjausdebyytti vuoden 1996 The Quest- haastajassa toi mukanaan Yhdysvaltain nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestarin tittelin. Yhtään varsinaista ottelua James ei päässyt näyttämään, mutta miehen napakka oikea suora lennättää kuitenkin ainakin Van Dammen lakin maahan, ennen kuin otta itse lukua. Heti oikeastaan The Questin perään mies otettiin Mortal Kombat II:seen jatkamaan Christopher Lambertin perintöä. Kyseessä on siis Rayden, ukkosen jumala ja tuo peleissä ainakin tutuksi tullut karatemies. Hahmolla on parikin taistelua pitkin elokuvan, mutta Remarin osuus jää hyvin pitkälti stuntin harteille.
Lambert on tavattu säännöllisin väliajoin lähinnä miekkailemassa. Muutaman viikon miekkailuharjoittelu Highlanderin ensimmäisen ja toisen osan aikoihin ei kantanut hedelmää, sillä mies sai käteensä kakkosen kuvauksissa 15 tikkiä. Kolmatta osaa varten mies harjoitteli jo n. 16 viikkoa kendoa ja samurai-miekkailua, mikä näkyy jo hieman kehittyneemmässä tyylissä ja koreografiassa. Vanhasta muistista kävi myös kalistelu Yakuzan tuomiossa, jossa Lambert haastaa ihan oikean Ninjan kaksintaisteluun. Highlanderin neljäs osa oli jo aika pitkälti stuntin kanssa vuorottelua. Mortal Kombatissa Crisua ei päästetty revittelemään juuri ollenkaan, mutta varsinainen soturi hänestä leivottiin stunttien avustuksella elokuvassa Beowulf.
Tanssitaidoillaan itsensä tunnetuksi pyöräyttänyt Travolta on satunnaisesti harjoitellut Brassi-jujutsua, mutta liikkeet ovat jääneet melko vähäisiksi. John Woon Broken Arrow-elokuvassa on alkutekstien kuuluisaa nyrkkeily-sparrausta Christian Slaterin kanssa. Paria vuotta myöhemmin muutama havaittava liike on myös Face/Offissa. Jos tämä ei riitä, From Paris with love-elokuvassa on Travoltan judojujutsua runsain mitoin.
Tämä mies on mielenkiintoinen tapaus, sillä ei ole koskaan virallisesti myöntänyt harrastaneensa mitään lajia kovin omistautuneesti, vaikkakin on urallaan päässyt tulkitsemaan esim. Usan karatejoukkueen kapteenia elokuvassa Best of the best. Mies teki elokuvassa perusvarmaa mutta kohtalaisen hyvää työtä. Elokuva poiki myös jatko-osia, jonka toisessa osassa Roberts suorittaa helpoimmat kikat itse, mutta esim potkuissa stuntin läsnäolo on itsestäänselvyys.Emme saa myöskään unohtaa Dead or alive-elokuvaa, jossa Robertsin laiskuus ja markkina-arvo ei suo miehen suorittavan kovin montaa liikettä itse.
Neeson myöntää, ettei ole harrastanut koskaan mitään lajia, muuta kuin nyrkkeilyä nuorena poikana. Hän tekee itse omat taistelunsa, mutta hitaasti kuvattu koreografia nopeutettuna salamaleikkauksilla antaa kuitenkin käsittää muuta. Tästä saamme kiittää kuvauksissa opastanutta Ranskan erikoisryhmän ex-sotilasta, Alain Figlarzia.Tätä kömpelöä näppäryyttä voit havaita esimerkiksi Taken-elokuvissa ja Batman Begins-elokuvassa.
Tämä nimi on todiste siitä, että voit kuvata kymmeniä Martial Arts-elokuvia osaamatta juurikaan mitään muuta, kuin kung-fun alkeita. Mm. Chuck Norrisia, Cynthia Rothrockia ja Brandon Leeta vastaan taistelleena mies kasvatti itsellensä mestarimaisen egon ja julkaisi jopa opetusvideon Tai-Chin alkeista. Tunnetuimmat taistelut Yksinäinen susi McQuadessa ja Kill Bill vol.2:sessa.
